Suomen sähköjärjestelmä on muuttunut viime vuosina nopeammin kuin koskaan aiemmin. Olkiluoto 3:n täysi käyttöönotto, tuulivoiman raju kasvu ja sähkömarkkinoiden tiivistynyt integraatio Pohjoismaihin ja Baltiaan ovat muokanneet sitä, mistä sähkömme oikeasti tulee. Tässä artikkelissa käymme läpi Suomen sähköntuotannon kokonaiskuvan vuonna 2026, eri tuotantomuotojen osuudet ja sen, mitä muutokset tarkoittavat tavalliselle kuluttajalle.
Suomen sähköntuotannon kokonaiskuva 2026
Suomen sähkönkulutus on vuonna 2026 noin 85-90 terawattituntia (TWh) vuodessa. Tästä valtaosa tuotetaan kotimaassa, mutta osa tulee myös tuontina pääasiassa Ruotsista ja Norjasta.
Kotimainen tuotanto on 2020-luvun aikana monipuolistunut merkittävästi. Hiililauhde on käytännössä poistunut, turpeen rooli on pienentynyt, ja samaan aikaan tuulivoima on noussut yhdeksi suurimmista tuotantomuodoista. Ydinvoima on edelleen järjestelmän selkäranka, ja vesivoima tasaa tuotannon vaihteluita.
Suomi on vuositasolla yhä useammin sähkön nettoviejä, vaikka kovilla pakkasilla ja tuulettomina jaksoina tuontia tarvitaan edelleen. Tämä on iso muutos verrattuna 2010-lukuun, jolloin Suomi oli kroonisesti riippuvainen tuontisähköstä.
Tuotantomuotojen osuudet
Suomen sähköntuotanto vuonna 2026 jakautuu karkeasti seuraaviin pääryhmiin. Tarkat osuudet vaihtelevat vuosittain sään, vesitilanteen ja markkinatilanteen mukaan, mutta seuraava taulukko antaa hyvän kuvan tilanteesta:
| Tuotantomuoto | Osuus tuotannosta 2026 | Luonne |
|---|---|---|
| Ydinvoima | n. 33-35 % | Tasainen perustuotanto, vähäpäästöinen |
| Tuulivoima | n. 20-25 % | Vaihteleva, sääriippuvainen, uusiutuva |
| Vesivoima | n. 15-20 % | Säätökykyinen, uusiutuva |
| Biopolttoaineet ja CHP | n. 10-12 % | Yhdistetty sähkö ja lämpö, osin uusiutuva |
| Aurinkovoima | n. 2-4 % | Kasvava, kausittainen, uusiutuva |
| Maakaasu, jäte ja muu | n. 3-5 % | Säätö- ja huippuvoima |
| Tuontisähkö (netto) | vaihteleva, ajoittain negatiivinen | Pohjoismainen ja Baltian markkina |
Uusiutuvien lähteiden yhteenlaskettu osuus tuotannosta on jo selvästi yli puolet, ja vähäpäästöisen sähkön (uusiutuvat + ydinvoima) osuus on jo noin 95 prosenttia. Tämä tekee Suomen sähköjärjestelmästä yhden Euroopan puhtaimmista.
Jos vihreä sähkö kiinnostaa kuluttajana, kannattaa lukea myös oma vertailumme vihreän sähkön sopimuksista ja tarkistaa, mitä sähköyhtiösi alkuperätakuut käytännössä lupaavat.
Ydin- ja vesivoima Suomen perustana
Ydinvoima on 2020-luvulla vahvistunut Suomen sähköjärjestelmän selkärankana. Loviisan kaksi yksikköä, Olkiluoto 1 ja 2 sekä täydellä teholla käyvä Olkiluoto 3 tuottavat yhdessä noin kolmanneksen koko maan sähköstä. Olkiluoto 3:n vakiintuminen on yksi merkittävimmistä syistä siihen, miksi Suomi on pystynyt vähentämään tuontiriippuvuuttaan ja painanut pörssisähkön keskihintoja alaspäin.
Ydinvoiman vahvuus on tasaisuus: laitokset tuottavat sähköä vuorokauden ympäri säästä riippumatta. Tämä on erityisen arvokasta kovilla pakkasilla, kun kulutus on huipussaan ja tuulivoima saattaa olla jaksoittain hiljaa.
Vesivoima puolestaan toimii järjestelmän joustona. Pohjois- ja Itä-Suomen vesivoimalat voivat säätää tuotantoaan nopeasti ylös ja alas markkinatilanteen mukaan. Vesivoiman osuus vaihtelee paljon vesivuoden mukaan: runsaan sadannan ja sulamisvesien aikana sen osuus voi nousta lähelle 20 prosenttia, kuivina vuosina jäädä alemmas. Yhdessä Ruotsin ja Norjan vesivoiman kanssa pohjoismainen vesivarasto on edelleen Euroopan tehokkain sähköjärjestelmän tasaaja.
Lue lisää siitä, miten ydinvoima vaikuttaa hintaan ja huoltovarmuuteen, ydinvoimaa Suomessa käsittelevästä artikkelista.
Tuulivoima ja muut uusiutuvat
Tuulivoima on viime vuosien suuri kasvutarina. Asennettu kapasiteetti on moninkertaistunut 2020-luvun aikana, ja vuonna 2026 tuulivoima vastaa noin viidennestä tai jopa neljännestä Suomen sähköntuotannosta. Suurin osa tuulivoimasta sijaitsee Pohjanmaan ja Lapin alueella, mutta uusia hankkeita rakennetaan ympäri maata.
Tuulivoiman merkittävin ominaisuus on vaihtelevuus. Tuulisina päivinä se voi kattaa hetkellisesti yli puolet kulutuksesta, jolloin pörssisähkön hinta painuu lähelle nollaa tai jopa pakkasen puolelle. Tyyninä jaksoina taas joudutaan turvautumaan ydin- ja vesivoimaan sekä tuontiin. Juuri tämä vaihtelu tekee pörssisähköstä mielenkiintoisen kuluttajan näkökulmasta - ymmärtämällä logiikan voi säästää selvästi. Aiheesta kannattaa lukea myös pörssisähkön etusivumme.
Aurinkovoiman osuus on vielä pieni, mutta kasvaa nopeasti. Kotitalouksien aurinkopaneelit ja teollisuuden aurinkopuistot tuottavat kesäpäivinä jo merkittävän siivun keskipäivän kulutuksesta. Talvella sen osuus on luonnollisesti pieni.
Bioenergia ja yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) ovat tärkeä osa erityisesti talviaikana. Ne tuottavat sekä kaukolämpöä että sähköä, ja monet laitokset käyttävät polttoaineenaan metsäteollisuuden sivuvirtoja.
Tuulivoiman tarkempaa roolia ja tulevaisuuden näkymiä käsitellään tuulivoima Suomessa -artikkelissamme.
Tuontisähkö ja markkinoiden integraatio
Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa ja kytköksissä myös Viron sekä sitä kautta Baltian järjestelmään. Sähkö liikkuu rajojen yli sen mukaan, missä sitä on edullisinta tuottaa.
Vuonna 2026 Suomen tuontiriippuvuus on selvästi pienempi kuin 2010-luvulla. Olkiluoto 3 ja kotimainen tuulivoima ovat muuttaneet tilannetta niin paljon, että Suomi on usein nettoviejä Ruotsiin ja Viroon. Tuontia tarvitaan edelleen erityisesti pakkashuipuissa ja silloin, kun useampi tuotantolaitos on huollossa samaan aikaan.
Markkinoiden integraatio tarkoittaa myös sitä, että Suomen sähkön hinta seuraa pohjoismaista tasoa. Kun Norjan ja Ruotsin vesialtaat ovat täynnä ja tuulee kovaa, hinta painuu alas koko alueella. Vastaavasti Manner-Euroopan kalliit kaasun hinnat ja kuivat vesivuodet voivat heijastua Suomeenkin.
Kuluttajalle markkinoiden integraatio näkyy ennen kaikkea pörssisähkön hinnassa. Kotimainen tuotanto ei yksinään määrää hintaa, vaan sen tekee koko yhteismarkkinan tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä.
Yhteenveto
Suomen sähköntuotanto vuonna 2026 on monipuolisempi, puhtaampi ja vakaampi kuin koskaan. Ydinvoima muodostaa kolmanneksen tuotannosta, tuulivoima neljänneksen, vesivoima viidenneksen ja loput tulevat bioenergiasta, aurinkovoimasta ja muista lähteistä. Vähäpäästöisen sähkön osuus on jo noin 95 prosenttia, ja Suomi on muuttunut sähkön nettotuojasta usein nettoviejäksi.
Kuluttajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että puhdasta ja kohtuuhintaista sähköä on tarjolla aiempaa enemmän, mutta hinnat vaihtelevat tuulen ja kysynnän mukaan voimakkaasti. Halvimmat sopimukset löytää vertailemalla aktiivisesti.
Vertaile sähkösopimuksia ja löydä halvin tarjous omalla kulutuksellasi hintavertailussamme.