Tuulivoima on noussut viime vuosina Suomen merkittävimmäksi uusiutuvaksi sähköntuotannon muodoksi. Tässä artikkelissa käymme läpi kapasiteetin kehityksen, vaikutukset sähkön hintaan sekä tulevaisuuden näkymät vuonna 2026.
Tuulivoiman kasvu Suomessa
Suomen tuulivoimakapasiteetti on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vielä vuonna 2015 asennettua kapasiteettia oli alle 1 GW, mutta kehitys on ollut nopeaa erityisesti vuodesta 2020 alkaen. Kasvun moottorina ovat olleet aleneva teknologian hinta, parantunut kannattavuus ilman tukia sekä pohjoisten alueiden hyvät tuuliolosuhteet.
Tuulivoimaa on rakennettu erityisesti Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin. Näillä alueilla tuuliolosuhteet ovat erinomaiset ja maaomistusrakenne mahdollistaa suurten tuulipuistojen rakentamisen. Tuulivoimainvestoinnit ovat olleet pitkälti markkinaehtoisia, eli tuottajat ovat investoineet ilman valtion tukia luottaen sähkömarkkinoiden tuottoon.
Kasvun taustalla vaikuttavat myös ilmastotavoitteet. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, ja tuulivoima on yksi keskeisimpiä keinoja lisätä päästötöntä sähköntuotantoa. Yhdessä vesivoiman ja ydinvoiman kanssa tuulivoima muodostaa nykyisin selkärangan vähäpäästöiselle sähköjärjestelmälle.
Yksittäisten tuulivoimaloiden koko on kasvanut merkittävästi. Kun aiemmin tyypillinen voimala oli teholtaan 2-3 MW, tänä päivänä uudet maatuulivoimalat ovat usein 5-7 MW kokoisia. Suuremmat lavat ja korkeammat tornit nostavat tuotantoa yhdestä laitoksesta huomattavasti, mikä parantaa hankkeiden kannattavuutta ja vähentää tarvittavaa pinta-alaa tuotettua megawattia kohden.
Tuulivoiman kapasiteetti 2026
Vuoden 2026 puolivälissä Suomen asennettu tuulivoimakapasiteetti on noin 9,5-10,5 GW. Tuulivoiman osuus koko sähköntuotannosta on noussut noin 25-28 prosenttiin, ja tuulisina kuukausina osuus voi nousta merkittävästi korkeammaksi. Vertailun vuoksi: vielä vuonna 2018 osuus oli alle 7 prosenttia.
Alla on yhteenveto tuulivoiman kehityksestä Suomessa.
| Vuosi | Asennettu kapasiteetti (GW) | Osuus tuotannosta (%) |
|---|---|---|
| 2015 | 1,0 | 2,8 |
| 2018 | 2,0 | 6,7 |
| 2020 | 2,6 | 9,6 |
| 2022 | 5,7 | 14,1 |
| 2024 | 8,4 | 25 |
| 2026 | 9,5-10,5 | 25-28 |
Kapasiteetin kasvu on ollut huomattavaa, mutta tuulivoiman tuotannon vaihtelevuus tarkoittaa, että hetkellinen tuotanto voi olla joko hyvin korkea tai lähes nollissa. Tämä asettaa haasteita sähköjärjestelmän tasapainolle, ja tarvitaankin riittävää säätökapasiteettia, esimerkiksi vesivoimaa ja siirtoyhteyksiä naapurimaihin.
Tuulivoiman vaikutus sähkön hintaan
Tuulivoiman lisääntynyt määrä on muuttanut Suomen sähkömarkkinoita perusteellisesti. Tuulivoiman tuotantokustannus on hyvin matala, koska polttoainetta ei tarvita. Tämän vuoksi tuulivoima painaa pörssisähkön spot-hintoja alas erityisesti tuulisina päivinä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että:
- Tuulisina hetkinä spot-hinnat voivat painua hyvin alhaisiksi, joskus jopa lähelle nollaa tai negatiivisiksi
- Tyyninä hetkinä hinta nousee, koska sähköä joudutaan tuottamaan kalliimmilla menetelmillä
- Hintaerot tuntien välillä ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosista
Pörssisähkösopimuksen omistajalle tuulivoiman kasvu tarjoaa mahdollisuuksia. Kun kulutuksen voi ajoittaa tuulisille tunneille, säästöt voivat olla huomattavia. Esimerkiksi sähköauton lataus tai lämminvesivaraajan lämmitys halpoina tunteina pienentää kuukausittaista sähkölaskua.
Negatiiviset hinnat ovat aiemmin olleet harvinaisia, mutta vuoden 2026 aikana niitä on nähty Suomessakin yhä useammin. Negatiivinen hinta tarkoittaa, että sähköntuottajat maksavat kuluttajille siitä, että nämä käyttävät sähköä. Tämä syntyy tilanteissa, joissa tuotantoa on selvästi enemmän kuin kulutusta, eivätkä tuottajat halua sammuttaa laitoksiaan.
Tuulivoiman vaikutus näkyy myös eri vuodenaikoina eri tavalla. Talvi on yleensä tuulisinta aikaa Suomessa, mikä sopii hyvin yhteen kovan kulutuksen kanssa. Kesällä tuulee vähemmän, mutta myös kulutus on alhaisempaa. Pidemmän aikavälin keskiarvona tuulivoima on laskenut sähkön kuukausittaisia keskihintoja erityisesti loppuvuoden aikana.
Maa- ja merituulivoima
Suomen tuulivoima on tähän asti ollut pääosin maatuulivoimaa. Maatuulipuistot ovat halvempia rakentaa kuin merituulipuistot, ja Suomen rannikkoalueet ja sisämaa tarjoavat hyviä paikkoja niiden sijoittamiseen.
Maatuulivoiman edut:
- Halvemmat investointi- ja ylläpitokustannukset
- Helpompi rakennus ja huolto
- Olemassa olevat sähköverkkoyhteydet käytettävissä
- Lyhyemmät rakennusajat
Merituulivoiman rakentaminen on vasta alkamassa Suomessa, mutta sen potentiaali on merkittävä. Itämeren matala syvyys ja tasaiset tuuliolosuhteet tarjoavat hyvät edellytykset suurille merituulipuistoille. Useita merituulivoimahankkeita on suunnitteilla, ja ensimmäiset suuret tuotantopuistot otetaan käyttöön todennäköisesti vuosikymmenen lopulla.
Merituulivoiman edut:
- Tasaisempi ja voimakkaampi tuuli
- Suuremmat yksikkökoot mahdollisia
- Pienempi maisema- ja meluvaikutus asutukselle
- Korkeampi kapasiteettikerroin (tuulivoimalan toteutunut tuotanto suhteessa nimellistehoon)
Merituulivoimahankkeiden suunnittelu vaatii kuitenkin pitkän aikajänteen. Lupaprosessit, ympäristövaikutusten arvioinnit ja sähköverkkoyhteyksien rakentaminen vievät usein 5-10 vuotta. Suomen lainsäädäntöä on viime vuosina kehitetty merituulivoiman edistämiseksi, ja talousvyöhykkeen hankkeille on luotu selkeämmät pelisäännöt.
Tulevaisuuden näkymät
Tuulivoiman kasvu jatkuu Suomessa voimakkaana lähivuosien aikana. Useiden alan ennusteiden mukaan asennettu kapasiteetti voi nousta yli 15 GW:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että tuulivoima kattaisi kolmasosan tai jopa enemmän koko Suomen sähköntuotannosta.
Kasvavan tuulivoiman myötä syntyy myös uusia tarpeita:
- Energian varastointi - akkujärjestelmät ja vetytalous tasaamaan tuotantovaihteluita
- Joustava kulutus - kysyntäjousto kotitalouksissa ja teollisuudessa
- Älykkäämmät verkot - reaaliaikainen tasapainotus
- Sähkönkulutuksen sähköistyminen - liikenne, lämmitys ja teollisuus
Kuluttajan näkökulmasta tuulivoiman lisääntyminen tarkoittaa todennäköisesti edullisempia keskimääräisiä hintoja, mutta myös suurempaa tuntikohtaista vaihtelua. Tämä tekee aktiivisesta sähkönkulutuksen suunnittelusta yhä tärkeämpää. Vihreitä sähkösopimuksia suosivat saavat samalla mahdollisuuden tukea kotimaista uusiutuvaa tuotantoa entistä konkreettisemmin.
Yhteenveto
Tuulivoima on muuttunut Suomessa marginaalisesta tuotantomuodosta sähköjärjestelmän selkärangaksi muutamassa vuodessa. Vuoden 2026 puolivälissä asennettu kapasiteetti on noin 9,5-10,5 GW ja osuus tuotannosta 25-28 prosenttia. Kasvu jatkuu, ja merituulivoima avaa uusia mahdollisuuksia.
Tuulivoiman vaikutus sähkön hintaan näkyy spot-hintojen laskuna tuulisina hetkinä ja kasvavana tuntikohtaisena vaihteluna. Pörssisähkön käyttäjille tämä tarjoaa mahdollisuuksia säästää, kun kulutuksen voi ajoittaa edullisille tunneille.
Vertaile sähkösopimuksia ja löydä paras vaihtoehto omaan kulutukseesi hintavertailussamme.