Ydinvoima on yksi Suomen sähköntuotannon kulmakivistä. Se tuottaa tasaista perusvoimaa säästä ja vuorokaudenajasta riippumatta, ja sen osuus Suomen sähköntuotannosta on noussut viime vuosina merkittäväksi. Tässä artikkelissa käymme läpi Suomen ydinvoimaloiden tilanteen vuonna 2026, niiden kapasiteetin sekä ydinvoiman roolin osana laajempaa sähköntuotantoa Suomessa.
Suomen ydinvoimalat 2026
Suomessa toimii vuonna 2026 kaksi ydinvoimalaitosta: Olkiluoto Eurajoella ja Loviisa Loviisan kaupungissa. Yhteensä näissä laitoksissa on viisi reaktoria, jotka tuottavat valtaosan Suomen ydinvoimasähköstä. Olkiluodon laitosta operoi Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Loviisan laitosta Fortum Power and Heat Oy.
Suomen ydinvoimakapasiteetti kasvoi merkittävästi, kun Olkiluoto 3 siirtyi kaupalliseen käyttöön vuonna 2023. Tämä uusi reaktori lisäsi maan sähköntuotantokykyä huomattavasti ja vähensi riippuvuutta tuontisähköstä.
Alla oleva taulukko kokoaa Suomen ydinvoimareaktorien perustiedot.
| Laitos | Reaktori | Sähköteho | Käyttöönotto |
|---|---|---|---|
| Olkiluoto | OL1 | n. 890 MW | 1979 |
| Olkiluoto | OL2 | n. 890 MW | 1982 |
| Olkiluoto | OL3 (EPR) | n. 1600 MW | 2023 (kaupallinen) |
| Loviisa | LO1 | n. 510 MW | 1977 |
| Loviisa | LO2 | n. 510 MW | 1980 |
Yhteensä Suomen ydinvoiman sähköteho on noin 4 400 megawattia, mikä tekee siitä yhden Euroopan merkittävimmistä ydinvoimamaista asukaslukuun suhteutettuna.
Olkiluoto 1, 2 ja 3
Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Eurajoella Satakunnassa. Laitosalueella on kolme reaktoria, jotka edustavat kahta eri sukupolvea ja teknologiaa.
Olkiluoto 1 (OL1) käynnistettiin vuonna 1979, ja se on kiehutusvesireaktori. Sen sähköteho on noin 890 megawattia. Reaktoria on modernisoitu vuosien varrella, ja sen tehoa on nostettu alkuperäisestä noin 660 megawatista nykyiseen tasoon.
Olkiluoto 2 (OL2) otettiin käyttöön vuonna 1982 ja vastaa pitkälti OL1:tä. Sekin on kiehutusvesireaktori, jonka sähköteho on samaa luokkaa eli noin 890 megawattia. OL1 ja OL2 ovat tuottaneet sähköä luotettavasti yli neljän vuosikymmenen ajan, ja niiden käyttölupia on pidennetty.
Olkiluoto 3 (OL3) on Suomen uusin reaktori. Se on EPR-tyyppinen painevesireaktori, jonka sähköteho on noin 1 600 megawattia. OL3:n rakennusprojekti viivästyi ja kallistui alkuperäisestä aikataulusta merkittävästi, mutta reaktori siirtyi kaupalliseen käyttöön vuonna 2023. Se on yksi Euroopan suurimmista yksittäisistä reaktoreista sähköteholla mitattuna, ja se yksinään vastaa merkittävää osaa Suomen sähköntuotannosta.
OL3:n käyttöönotto on vaikuttanut myös pörssisähkön hintatasoon Suomessa, sillä uusi tasainen tuotanto on tasoittanut hintapiikkejä etenkin talviaikaan.
Loviisan voimalaitos
Loviisan ydinvoimalaitos sijaitsee Hästholmenin saarella Loviisassa, itäisellä Uudellamaalla. Laitoksella on kaksi painevesireaktoria, jotka ovat olleet tuotannossa vuodesta 1977 ja 1980 alkaen.
Loviisa 1 (LO1) käynnistettiin vuonna 1977 ja Loviisa 2 (LO2) vuonna 1980. Molempien sähköteho on noin 510 megawattia. Reaktorit ovat alkuperältään neuvostoliittolaista VVER-tyyppiä, mutta niiden turvajärjestelmiin on yhdistetty länsimaista tekniikkaa. Tämä yhdistelmä on toiminut käytännössä hyvin, ja Loviisa on kuulunut käytettävyydeltään maailman parhaiten toimiviin ydinvoimalaitoksiin.
Fortum sai vuonna 2023 jatkoaikaa Loviisan voimalaitoksen käyttöluvalle. Uusi käyttölupa mahdollistaa laitoksen toiminnan 2050-luvulle saakka, mikäli laitos täyttää turvallisuusvaatimukset koko jakson ajan. Loviisalla on siis vielä useita vuosikymmeniä tuotantoaikaa edessään, ennen kuin sen käyttö päättyy ja käytöstäpoisto alkaa.
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta
Ydinvoiman rooli Suomen sähkönhuollossa on poikkeuksellisen suuri. Kun Olkiluoto 3 saatiin täyteen kaupalliseen käyttöön, ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousi noin 35-40 prosentin tasolle. Tämä tekee ydinvoimasta yhden suurimmista yksittäisistä tuotantomuodoista vesivoiman ja tuulivoiman rinnalla.
Ydinvoima tuottaa niin sanottua perusvoimaa. Reaktorit käyvät tasaisella teholla ympäri vuorokauden, ja niiden tuotanto ei ole säästä riippuvaista samalla tavalla kuin tuuli- tai aurinkovoiman. Tämän takia ydinvoima täydentää hyvin vaihtelevaa uusiutuvaa tuotantoa, ja yhdessä niiden kanssa Suomen sähköjärjestelmä on selvästi vähäpäästöisempi kuin moni muu Euroopan maa.
Ydinvoiman ansiosta Suomi on viime vuosina ollut ajoittain jopa nettoviejä sähkömarkkinoilla, vaikka aiemmin maa oli pitkään merkittävä tuontisähkön ostaja. Tämä näkyy myös spot-hinnoissa: tasainen ydintuotanto vähentää erittäin korkeiden hintapiikkien todennäköisyyttä etenkin kylmillä talvijaksoilla, kun sähkönkulutus on huipussaan.
Loput sähköstä Suomessa tuotetaan käytännössä vesivoimalla, tuulivoimalla, biopolttoaineilla, lämmön ja sähkön yhteistuotannolla sekä pieneltä osin aurinkovoimalla. Yhdessä nämä eri tuotantomuodot tasapainottavat järjestelmää, ja ydinvoima toimii vakaana selkärankana muiden lähteiden vaihdellessa.
Ydinvoiman tulevaisuus Suomessa
Ydinvoiman tulevaisuudesta Suomessa keskustellaan aktiivisesti. Olkiluoto 3:n käyttöönoton jälkeen huomio on kiinnittynyt sekä olemassa olevien laitosten käyttöiän jatkamiseen että mahdollisiin uusiin investointeihin. Yksi paljon esillä ollut suuntaus on pienet modulaariset reaktorit eli SMR-teknologia. Niiden etuna pidetään pienempää yksikkökokoa, sarjavalmistuksen mahdollistamia kustannussäästöjä sekä joustavampaa sijoittelua, esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon.
Suomessa useat toimijat ovat selvittäneet pienreaktorien käyttömahdollisuuksia, mutta vuonna 2026 mitään kaupallista SMR-laitosta ei vielä ole rakenteilla. Lainsäädäntöä on myös päivitetty vastaamaan paremmin uudempien reaktorityyppien tarpeita.
Toisaalta ydinjätehuolto on edennyt: Olkiluodon Onkalo-loppusijoituslaitos on maailman ensimmäinen valmistuva korkea-aktiivisen ydinjätteen geologinen loppusijoituspaikka, ja sen käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi Suomen ydinvoiman elinkaareen.
Riippumatta siitä, miten uusiin laitoksiin lopulta päädytään, ydinvoima tulee olemaan keskeisessä roolissa Suomen sähköntuotannossa vielä pitkään. Se täydentää hyvin myös vihreän sähkön tuotantoa, koska ydinsähkö on käytön aikana vähäpäästöistä.
Yhteenveto
Suomessa toimii vuonna 2026 viisi ydinreaktoria kahdella laitospaikalla: Olkiluodossa kolme ja Loviisassa kaksi. Yhteensä ne tuottavat noin kolmanneksen Suomen sähköstä ja muodostavat yhdessä uusiutuvien kanssa pohjan vähäpäästöiselle sähköjärjestelmälle. Olkiluoto 3:n kaupallinen käyttöönotto vuonna 2023 paransi tuotanto-omavaraisuutta merkittävästi, ja Loviisan käyttöluvan jatko 2050-luvulle takaa ydinvoimakapasiteetin säilymisen pitkälle tulevaisuuteen.
Vaikka ydinvoima vaikuttaa sähkömarkkinoiden taustalla, kuluttaja näkee sen vaikutuksen ennen kaikkea hinnassa ja toimitusvarmuudessa. Halutessasi vertailla oman alueesi sähkösopimuksia ja löytää edullisin vaihtoehto, käy hintavertailussa.